Välinpitämättömänä ihmisenä sitä voisi helposti ajatella, että “Ei sota yhtä miestä kaipaa.”, “Vastakkain ajattelun aika on ohi.” tai “Ei yksi ihminen voi mihinkään vaikuttaa.”
Mikään edellä mainitsemistani lauseista ei pidä paikkaansa.
Sillä se yksi voi olla se ainoa ja ratkaisevin tekijä kokonaisessa tapahtumasarjassa, joka kääntää vaa’an toiseen suuntaan. Yksi ihminen voi kerätä ympärilleen samanmieliset henkilöt ja näin ollaan saatu aikaiseksi jo joukko samanmielisiä jolla on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioiden kulkuun. Näin syntyy monia joukkioita joilla omia intressejä sekä halu vaikuttaa asioiden kulkuun. Loppujen loppujen lopuksi syntyy kaksi toisistaan poikkeavaa mielipidettä joista vain toinen jää voimaan demokraattisessa yhteiskunnassa.
Demokraattinen yhteiskunta on yhteiskunta, joka pyrkii kuuntelemaan kaikkia sen jäseniään ja pyrkii ratkaisemaan asioita ilman keskiaikaista väkivaltaa sekä ilman sotia. Suomalainen yhteiskunta on ollut demokratian edistämisen suhteen hyvin edistyksellinen lukuunottamatta muutamia tapahtumia historiassa, joihin en tässä yhteydessä halua puuttua. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaminen.
Eduskuntavaalit lähestyvät kiivasta vauhtia ja nyt on se hetki jokaisen äänioikeutetun suomalaisen elämässä jolloin on mahdollisuus vaikuttaa ja käyttää äänioikeutensa. Tuon äänioikeuden käyttämättä jättäminen on sitä välinpitämättömyyttä johon viittasin aikaisemmin. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen on asioiden hylkäämistä toisten hartioille ja vastuunkannon puutetta. Se on myös osoitus siitä, että kaikki on maailmassa hyvin ja, että nykyisen kaltainen meno on hyväksyttävää. Se voi olla myös merkki kyllästymisestä siihen, ettei ole saanut omaa ääntään kuuluviin. Jokaisella se on kuitenkin oma henkilökohtainen ratkaisu ja siihen ei muilla ole sanomista.
Itse olen henkilökohtaisesti kokonut äänestämisen tärkeäksi mahdollisuudeksi ja kanavaksi vaikuttaa. Siitä lähtien, kun olen äänioikeuteni saanut en ole jättänyt väliin yksiäkään vaaleja. Lukuunottamatta kirkollisvaaleja, koska en kuulu kirkkoon ja näin ollen en voi äänestää niissä.
Ratkaisuni osallistua tuleviin eduskuntavaaleihin ehdokkaana on pitkällisen prosessin tulos ja selkeä jatkumo elämänkaareeni. Joku voisi sanoa sitä “sattuman kaupaksi” tai joku toinen “väistämättömäksi”. Oli se sitten kumpaa tahansa, ratkaisu oli minun. Haluni vaikuttaa asioiden kulkuun suomalaisessa yhteiskuntassa ja kehittää sitä sekä tuoda siihen keskusteluun omat näkemykseni olivat kuitenkin niin selvät, että en voinut jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä.
Poliittiset näkemykseni lähtevät liikkeelle muutamasta elämän perusasiasta ja niiden toteuttuksesta suomessa sekä maailmalla. Monet tutkimukset osoittavat ihmisten perustarpeiden olevan terveys, työ, vapaa-aika ja ihmissuhteet sekä niiden ylläpito. Noiden järjestys vaihtelee vastaajasta riippuen, mutta perusta on suurinpiirtein sama jokaisella. Mielestäni vasemistoliitto vastaa noihin peruskysymyksiin kaikkein parhaiten niin talous-, ulko- kuin sisäpoliittisilla linjauksillaan.
Talouspolitiikka
Eduskuntavaalien alla on julkisuuteen tuotu miltei jokaisen puolueen esitykset uusista verotukseen kohdistuvista linjauksista. Vasemmistoliiton esitystä on jo ehditty kehua taloustieteen johtavien kriitikoidenkin puolelta. Eikä mikään ihme, sillä siinä on selkeä pyrkimys oikeudenmukaisempaan progressiiviseen verotusmalliin ja tuloerojen kaventamiseen.
Tilastollinen totuus on, että hyvinvointiyhteiskunta toimii parhaiten silloin, kun tuloerot ovat pienet. Tämän todistaa oikeaksi italialaisen tilastotieteilijän Corrado Ginin kehittämä laskentakaava, jonka tuloksena saadaan hänen nimensä mukaan Gini-kerroin. Tuo kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari ja kuvaa tuloeroja keskitetysti.
Maakohtaisessa vertailussa nähdään selkeästi, kuinka pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on toimivin malli. Tässä tilastossa Suomi tosin sijoittuu tällähetkellä pohjoismaista huonoiten. Tärkeää on myös huomata se, että suomessa tuloerot ovat olleet kasvussa.
Tuosta tilastosta nähdään myös, että ne maat joissa tuloerot ovat suurimmat on myös suuri köyhyysaste ja että listan häntäpään maat, kuten Haiti ja Namibia ovat taloudellisesti maailman köyhimpiä.
Eri puolueiden verolinjaukset ovat kiitettävän yksityiskohtaisia. Mahdollisista aukoista voisi mainita kuitenkin Kokoomuksen puolen miljardin veronkiristyksen. Mistä se otetaan ja kuka tietää? Kokoomus ei sitä ole ollut halukas kertomaan. Kokoomus on kuitenkin alentamassa kaikkien tuloluokkien verotusastetta ja paikkaamalla sitä kulutusveron nostolla eli ALV nostolla mikä kohdistuu kaikkein eniten pienituloisiin. Tämä malli kasvattaa tuloeroja ja rapauttaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Vasemmistoliiton mallissa on selkeä esitys siitä, että kaikki tulot niin pääomatulo kuin osinkotulot yhdenvertaistetaan ja verotetaan progressiivisesti. Tämä malli kaventaa tuloeroja. Vasemmistoliiton ehdotuksessa verohelpotukset kohdistuisivat pienituloisille ja kiristykset suurituloisille sekä rikkaille.
Kokoomuksen ja Keskustan “käänteinen sosiaalipolitiikka” jossa kansalaiset rahoittavat ja takaajat verorahoillaan euroopanlaajuisesti talouskriisissä olevia euromaita sekä finanssialan yhtiöitä hirvittää minua. On todella hämmästyttävää, että se joka ottaa riskin ei olekaan vastuussa itse ottamastaan riskistä. Tätä voi verrata helposti esimerkiksi veikkauksen pitkävetoon, jossa urheilutapahtumalle annetaan tietyt kertoimet ja peleihin osallistuja sijoittaa valitsemansa määrän rahaa siihen. Se on tietoinen riski siitä, että ne rahat joko tuottavat voittoa tai ne ovat menetetty sijoitus. Kukaan muu ei tule tätä riskiä kuittaamaan.
Puheet siitä, että talous romahtaisi jos näin ei tehtäisi on liioittelua. Totuus on se, että silloin siirryttäisiin lähemmäksi reaalitaloutta ja nykyisen kaltaisten talouskuplien syntymiset ehkäistäisiin.
Tämä toimintamallia on perusteltu myös työllisyydellä. Tilastoista kuitenkin paljastuu toisenlaista. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana suomen talouden tärkeimpänä mittarina pidetty BTK on kasvanut huimasti sekä valtionvelka ja työttömyysaste ovat moninkertaistuneet. Syyt työttömyyden kasvuun ovat syvemmällä finanssitalouden ytimessä. Nykymallissa ihminen on valjastettu palvelemaan talousmaailmaa vaikka asian pitäisi olla toisinpäin ja talousmaailman pitäisi palvella ihmistä. BKT ei myöskään kerro kuinka ihmiset voivat sosiaalisesti, henkisesti ja mikä on heidän terveyden tilansa.
Ulkopolitiikka
Me elämme jatkavasti muutoksen kourissa pyörivässä maailmassa jossa sattuu ja tapahtuu. Merkittävimmät asiat, jotka koskevat suomea tällä hetkellä on suhteet eurooppaan ja sotilasliitto Natoon.
Euroopasta ollaan tekemässä melkein väkipakolla liittovaltio. Nykyinen hallitus jopa kirjasi perustuslakiin, että suomi kuuluu Euroopan Unioniin. Tosin tämä vaatii vielä vahvistuksen tulevan eduskunnan 2/3 osan äänienemmistöltä. Meillä on siis vielä mahdollisuus sanoa oma mielipiteemme asiaan. Jos päätös pysyy niin se hankaloittaa suomen irtaantumista EU:sta asioiden niin vaatiessa.
Myös viimepäivien neuvottelut euroopankilpailukyvyn parantamisesta ovat olleet epäilyttäviä. Mihin ollaan Keskustan ja Kokoomuksen johdolla suostuttu ei ole aivan selvää. Kyse on vaalitaktiikasta. Nämä esisopimuksekset kuitenkin loukkaavat meidän kansallista päätäntävaltaa ja antaa mahdollisuuden puuttua esimerkiksi meidän verotukseen ja perusturvaan sekä eläkeikään.
Natoon liittyminen ei mielestäni ole järkevää ja on ideologisestikin väärin. Nato on sotilasliitto, joka toimii Yhdysvaltojen johtama ja tukien yhdysvaltojen talousintressejä sekä sotatarviketeollisuutta. Me elämme sentään 2000-luvulla, eiköhän olisi aika jo hoitaa asiat ja ristiriidat diplomatian kautta rauhaa rakentaen. Kriisinhallinta on tietenkin tärkeää, mutta pidän siihen osallistumista järkevänä vain YK:n mandaatilla enkä usko, että toimiminen Nato joukkojen alaisuudessa parantaisi suomen turvallisuutta, vaan päinvastoin terrori-iskut osivat todennäköisempiä.
Paljon on myös parjattu suomalaista kehitysapuyhteistyötä sekä maahanmuuttopolitiikkaa. Kehitysavussa tietenkin on aina parantamisen varaa. Samoin siitä käytävää keskustelua on muutettava avoimenpaan suuntaan. Käsitykset sen tarpeellisuudesta eivät ole aivan selvät kaikille. On kerrottava mitä ollaan saatu aikaiseksi ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut paikalliseen toimintaan.
Maahanmuuttopolitiikassa suomea sitoo kansainvälinen sopimus, jonka pohjalta suomen tulisi ottaa vastaan joka vuosi 750 pakolaista YK:n pakolaisleireiltä. Näinhän ollaan tehty, eikä tuo määrä ole maata kaatava. Enemmän olen huolissani Kokoomuksen puheenjohtajan puheista, kun hän määrittelee, että suomen pitäisi ottaa vuoteen 2020 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Työvoimapolitiikka
Elinkeinoelämän keskusliitto vyöryttää työehtosopimuksia polkevaa taktiikkaansa. Eläkeiän nostamiselle ei tässä työttömyystilanteessa ole perusteita. Se on hölmöläisen peitonjatkamistemppu. Eläkeiän nostaminen johtaa vain kasvavaan nuorisotyöttömyyteen. Perussuomalaisten ehdotus alentaa iäkkäämpien työntekijöiden palkkaa lakisääteisesti ei ole tasa-arvoista työpolitiikkaa eikä kestävänkehityksen kannalta tuottoisaa.
Työpaikkojen karkaaminen ulkomaille on nykyisenkaltaisen yksityistämisintoilun tulosta. Totta on kuitenkin se, että maailmassa on ja tulee aina olemaan työttömiä. Jotta kaikille ihmisille riittäisi töitä on tehtävä radikaaleitakin ratkaisuja. Yksi sellainen olisi kenties työajanlyhentäminen esimerkiksi kuuteen tuntiin päivässä sekä kolmeenkymmeneen tuntiin viikossa. Se ei välttämättä riitä, mutta vähentäisi suomalaista työttömyysastetta huomattavasti. Sillä myös autettaisiin työntekijöitä jaksamaan työssään paremmin ja pitempään. Näin jopa eläkeikä nousisi melkein itsestään tavoitteena olevaan 65 ikävuoteen. Yhtä kaikki työllisyysastetta on pyrittävä nostamaan ja työpaikkojen luominen pitää olla tulevan hallituksen yksi pääteema.
Sosiaalipolitiikka
Vasemmistoliiton ohjelmassa on esitys perustulosta joka on ensiaskel kohti kansalaispalkkaa. Perustulon suuruudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta ensimmäinen tarkoitus sillä on kuitenkin purkaa byrokratiaa ja ihmisten luukulta toiselle juoksuttamista. Perustulon tehtävä on parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeen tuloa ja paluuta yhteiskunnan täysivertaiseksi jäseneksi. Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluisivat työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saavat sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat.
Tietoyhteiskunta
Alan ammattilaisena ja yli kolmenkymmenen vuoden harrastus pohjalta tämä aihe on hyvin lähellä sydäntäni. Kannatan avointa tietoyhteiskuntaa jossa kaikki tieto on vapaasti käytettävissä. Patenttisuojia on lyhennettävä sillä ne eivät enää tue sitä ajatusta mihin ne olivat aikoinaan tehty eli tukemaan aloittelevan yrittäjän ja/tai tuotteenkehittäjän kaupallista menestymistä yrityksen alkutaipaleella.
Tietoteknisillä ratkaisuilla voimme suomessa tehdä paljonkin. Valtio ja kuntatasolla on siirryttävä avoimien standardien tallennusmuotojen käyttöön sekä avoimenlähdekoodin ratkaisuihin. Mielestäni ei voi olla niin, että me joka vuosi maksamme noin 200 miljoonaa lisenssimaksuina yhdelle maailman suurimmalle yhtiölle. Suljetut standardit johtavat vain yhden toimijan monopolin vankeuteen, kun taas avoimen puolen ratkaisut johtavat terveeseen kilpailuun ja toimittaja riippumattomuuteen. Tässä olisi myös varsinais-suomea kovistelevaan rakennemuukseenkin kenties ratkaisu. Linux harrastajana totean, että on todella epäisänmaallista jättää huomioimatta kotimaisen alkuperän omaava käyttöjärjestelmä meidän tietoteknisissä ratkaisuissa.
Näillä ratkaisuilla luomme suomalaista työtä sekä kehitämme tietoteknistä osaamistamme.
Suomalaista opiskelujärjestelmää ei saa antaa yritysmaailman hallintaan. Jo nyt tehnyt lakimuutokset vaarantavat meidän hyvin toimineen koulujärjestelmän. Yritys rahoittamilla tutkimuksilla on aina vaara johtaa vääriin tutkimustuloksiin ja tämä ei palvele yhteiskuntaa vaan jopa harhauttaa meitä tekemään vääriä ratkaisuja.
Puheissa on tuotu myös esille sellaisiakin esityksiä, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi vähentää. Jossakin päin suomea tämä saattaakin olla tarpeellista, mutta en näe siihen tarvetta varsinais-suomen alueella. Turun ammattikorkeakoulu on kuitenkin rankattu suomen toiseksi parhaaksi kouluksi, kun lasketaan kaikki mittarit yhteensä ja kaikkein parhaimmaksi kouluksi kun tarkastellaan pelkästään kustannustehokkuutta. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista noin 90 prosenttia työllistyy ensimmäisen vuoden aikana ja tätä lukua on pidettävä todella hyvänä kun otetaan huomioon suomen työttömyysaste sekä varsinkin nuorisotyöttömyys.
Jos jaksoitte lukea tämän loppuun asti niin haluan kiittää teitä mielenkiinnosta sanomaani kohtaan ja toivon, että se herätti teissä ajatuksia sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ensimmäinen mahdollisuus siihen on 17.4 kuluvaa vuotta. Käykää äänestämässä.
Avainsanat: Eduskuntavaalit 2011
Puheet valtionvarainministeriön leikkauslistoistoista ovat ennenaikaisia. Tässä on nähtävä selkeä yhteys siihen mikä puolue johtaa kyseistä ministeriötä ja sitä mukaa pelottelee kansaa ylisuureksi mitoittamallaan kestävyysvajeella. Mikään muu instanssi ei ole yhtynyt VM:n lukuihin, ei elinkenoelämän keskusliitto, palkansaajien keskusjärjestö eikä johtavat kansantaloustieteen professorit. Nyt kuoroon on yhtynyt myös Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, joka sanoo, että julkinentalous kääntyy plussalle jo vuonna 2012.
Katson, että keskustelu lapsilisistä on lähtenyt väärille raiteille: hyvätuloisten perheiden lapsilisien sijaan huomio tulisi keskittää pienituloisten perheiden lapsilisiin. Nykyisinn pienituloiset osittain tai kokonaan toimeentulotuen varassa elävät perheet eivät hyödy lapsilisistä lainkaan, sillä lapsilisä huomioidaan tulona ja toimeentulotukea vähennetään vastaavasti saman verran. Ennen 90-luvun lamaa lapsilisä oli etuoikeutettua tuloa eli se ei vaikuttanut toimeentulotuen määrään.